Ennen kaiken alkua oli yksi: yksi alkuperäinen mieli, loputon ja mahtava, jonka tarkoitusperä oli käsittämätön. Kun maailmankaikkeus syntyi jyrinällä, tämä mieli särkyi osiin. Kaksi suurempaa osaa – joita tultaisiin kutsumaan nimillä Radiant ja Dire – päätyivät vastakkaisiksi voimiksi, jotka alkoivat vääristämään koko luomakuntaa ruokkiakseen keskinäistä kamppailuaan.



Sodan ja luonnonmullistuksen uhatessa aluillaan olevaa kaikkeutta, kolmas osa astui esiin. Tämä mieli, joka otti itselleen nimen Zet, halusi saattaa kaiken takaisin täydelliseen tasapainoon. "Perheensä" välisestä ristiriidasta järkyttynyt Zet kokosi kaiken voimansa, ja päihitti sisaruksensa yhdessä välähdyksessä. Hän vangitsi sotivat puoliskot taivaankappaleen sisään, jonka hän viskasi pimeyteen, kiertämään tuntematonta maailmaa. Harmonia oli palautettu, mutta Zetin mahdista oli jäljellä vain murto-osa. Hän käänsi katseensa luomaansa vankilaan ja päätti käyttää jäljellä olevan voimansa vartioidakseen sitä aikojen loppuun asti. Lukemattomien iäisyyksien ajan vanginvartija vahti tyrmää väsymättä.



Elämä kukoisti alapuolella levittäytyvässä maailmassa, täysin tietämättömänä himmeästi hehkuvan kuun sisään kätkeytyvästä vaarasta tai Zetin ponnistuksista pitää se aisoissa. Vankien ikuinen yhteenotto sai kuitenkin ajan myötä vankilan säröilemään. Lopulta Zetin käytetyt voimat eivät enää riittäneet sulkemaan murtumaa, ja viimein kuu särkyi. Sen vangit olivat vapaita luomaan uuden tuhoisan yhteenoton.



Vankilan räjähdyksen voimasta avaruuden kaukaisimpiin nurkkiin paiskautunut Zet huomasi muuttuneensa entisten vankiensa ristiriitaisen energian voimasta. Hän ei ollut enää yksi muoto ja ajatus, vaan moneksi jakautunut. Osa oli heikoimpia, osa vahvempia, ja niitä jokaista yhdisti vain hetkittäinen tietoisuuden virta. Kamppaillen omaa epäyhtenäisyyttään vastaan Zet suuntasi kulkunsa kohti sisarustensa valmistelemaa konfliktia, kääntäen jakaantuneet mielensä yhteen päämäärään: alkuperäisen mielen kaikki osat täytyi joko yhdistää jälleen tai tuhota lopullisesti, jotta epäharmonia ei leviäisi laajemmalle...